Međimurjenkoira (Mali međimurski pas) eli međi on kroatialainen koirarotu

Rodun nimessä esiintyvä đ-kirjain tulee lausua kuin sen tilalla olisi dj-kirjainyhdistelmä. 

Alkuperä

Suullisen perimätiedon mukaan rotua on kasvatettu yli 100 vuotta Luoteis-Kroatiassa, erityisesti Međimurjen alueella. Niitä on käytetty maatilojen pihavahteina ja haitallisten jyrsijöiden metsästäjinä. Näiden ominaisuuksien vuoksi rotua halusivat kasvattaa Myrin ja Dravan joen mylläreiden lisäksi, myös nykyiset karjankasvattajat. Kokonsa ja luonteensa vuoksi rotu soveltuu hyvin myös kaupunkiympäristöön.

Ulkomuoto

Međimurjenkoira kuuluu fenotyypiltään pieniin susimaisiin koiriin. Se muistuttaa pystyine korvineen hieman länsigöötanmaanpystykorvaa ja welsh corgia, mutta on piirteiltään näitä selvästi maatiaismaisempi. Sen koko vaihtelee 28-33 cm +-4 cm ja rungon pituus on yhden kolmaosan säkäkorkeutta suurempi. Karvapeite on suora, jäykkä, keskipitkä tai lyhyt ja se on hyvin säänkestävä. Runko on voimakas ja raajat ovat suhteellisen lyhyet. Häntä on keskipitkä ja ylöspäin kaartuva. Joissain linjoissa esiintyy töpöjä, jotka ovat sallittuja. Korvissa voi olla myös ns. taittokorvia, se ei ole suuri virhe, kunhan korvat nousevat tyvestä pystyyn.

Rotutyypissä on paljon vaihtelua, ja tällä hetkellä yritetään saada mahdollisimman paljon eri sukuisia ja eri linjaisia koiria jalostukseen monimuotoisuuden säilyttämiseksi. Luonne ominaisuudet nähdään tärkeiksi seikoiksi.

Väritys

Medeissä löytyy paljon erivärisiä koiria. Samaan pentueeseen voi syntyä hyvinkin erivärisiä pentuja. Sallittuja värejä ja väriyhdistelmiä on useita. 

Yksivärinen - musta, eri ruskean, keltaisen ja harmaan sävyt.

Kaksivärinen - kaksivärinen on kahden perusvärin tai yhden perusvärin yhdistelmä valkoisilla merkeillä.

Tricolor - kolmen perusvärin tai kahden perusvärin yhdistelmä valkoisilla merkeillä. Suurempia tai pienempiä valkoisia merkkejä on koko rungon ja pään kohdalla ja niissä on oltava selkeät reunat tai ääriviivat.

Rodusta löytyy myös brindle-kuviointia että manttelia.

Valkoisen värin osuus ei saa olla yli 1/3 värityksestä. 

Luonne

Medi on luonteeltaan erittäin älykäs, utelias, iloinen, sydämellinen ja hyväntuulinen koira, joilla on eloisa luonne ja joka omaa hyvät sosiaaliset taidot niin koirien, kissojen kuin muidenkin kotieläinten kanssa. Medi on ystävällinen kaikille perheenjäsenille, etenkin lapsille, kun taas vieraiden kanssa voi olla aluksi varovainen. Medi on luonteeltaan kontaktinhaluinen, kuuliainen ja innokas oppimaan, joten ne soveltuvat erittäin hyvin myös harrastuskoiriksi. Siksi ne ovat ihanteellisia asumaan myös kaupunkialueella uskollisina lemmikkeinä, seuralaisina ja harrastuskoirina.

Terveys

Kroatiassa Medejä ei ole tapana terveystarkastaa, rotua pidetään perusterveenä.

Harrastaminen

Rodulla on näyttelyoikeus ainakin Kroatiassa, Bosnia Herzegovinassa ja Serbiassa. Medi soveltuu nopeutensa, koulutettavuutensa ja älykkyytensä ansiosta hyvin harrastuskoiraksi, esim. agilityyn, tokoon, rallytokoon ja Nose Workiin.

Kroatian Kennelliitto

Kroatian Kennelliitto Hrvatski Kinoloski Savez hyväksyi međimurjenkoiran viralliseksi roduksi ja tunnusti sen samalla kansallisrodukseen 30.12.2010.

Kroatian Medi yhdistys

Kroatian Medi yhdistyksen nimi on Kennel Club Medimurje ja se on perustettu 12.2.2003. Clubin patsas sijaitsee Donja Dubravassa, Medimurjen alueella Kroatiassa. Jossa järjestetään syksyisin erikoisnäyttely ja jalostustarkastuksia.

Kanta

Tähän mennessä Kroatian Kennelliton "ehdolliseen" HUR reksiteriin (sama kuin Suomen ER rekisteri, koska rotu ei ole vielä hyväksytty FCI:ssä) on rekisteröityjä Medejä yli 850 yksilöä. Näistä yksilöistä yli kolmeakymmentä on käytetty ensimmäistä kertaa jalostukseen. Eri linjoja löytyy peräti 13, joissa on vähintää kuusi sukupolvea tiedossa olevia yksilöitä. Kroatiassa rekisteröidään vuodessa n. 50-70 Mediä, joista rotuunotettuja on n. 2-3. 

Rotukirjat

Rotukirjat ovat edelleen avoinna Kroatiassa ja uusia koiria otetaan rekisteriin jatkuvasti.

Jalostus- ja pentutarkastus

Jotta koiraa saa käyttää jalostukseen, on sen ensin läpäistävä jalostustarkastus. Jalostustarkastukseen saa osallistua yli 12 kk ikäinen koira. Lisäksi yhdistys tarkastaa pentueen ennen virallista rekisteröintiä.

Rodun hyväksyminen Suomessa

Kennelliiton hallitus on kokouksessaan 2.4.2020 hyväksynyt Suomen Medimurjenkoirat ry:n hakemuksen rodun virallistamiseksi Suomessa. FCI:n tunnustamaan rekisteriin merkittyjä medimurjenkoiria voidaan alkaa rekisteröidä Kennelliiton ER-rekisteriin 1.1.2021 alkaen.